Metsän siimes

Alla oksien naavaisten
On piilo minulla oma.
On sammalmatto pehmeä
ja tuulenpuuska lempeä
se kotini on soma:
Ei sinne yllä vaarat nuo
kun naavapeitto
suojan suo
ei katse pedon, huuhkankaan
sen tiheikköä lävistä:
Kas siellä munat kauniit
hoidan hellin lämmitän
ja kun poikain suut on ammollaan
saan ruoan aina riittämään.
Tää paikka metsän siimes ,
on paikka piiloisin.