Mehiläistenhoidon ohessa jotkut kasvattavat myös emoja omiin tarpeisiinsa ja muillekin. Se on vähän erikoispuuhaa. Se aloitetaan tekemällä rakentajapesä, jossa ei ole emoa. Mehiläiset luonnostaan tekevät uuden emon pienestä työläistoukasta, jos huomaavat jääneensä emottomaksi. Tätä tilannetta jäljitellään keinotekoisesti.

Ensin tehdään kehikot ja niihin laitetaan"nappulat" (ammattislangia).

Näihin nappuloihin valetaan vahasta pienet kupit.

Ylärivissä ovat kupit jo laitettu. Ulla laittaa ruiskuneulalla kupin pohjalle emomaitoa, etteivät toukat ole aivan kuivillaan. Luonnossakin ne ovat ruokamehussa.

Sitten valitaan siitospesästä kakku, jossa on pieniä toukkia. Niiden pitää olla päivän vanhoja, noin millin tai parin kokoisia. Nuo valkoiset joita näkyy ovat liian suuria, pienemmät ovat reunoilla. Siitospesässä on, uskokaa täi älkää, keinosiemennetty, ostettu emo.

Sitten tällä virkkuukoukun näköisellä vehkeellä ongitaan kennosta pienet toukat ja siirretään  pikku kuppiin. Joka kuppiin omansa.  Kehä viedään sitten rakentajapesään ja toivon mukaan pikku toukkia aletaan ruokkimaan kuningatarmehulla. Siis tavallisesta naarastoukasta voi kasvaa kuningatar erikoisruoalla!

Neljän päivän päästä otetaan kehä pesästä pois ja katsotaan mitä on tapahtunut. Tällä kertaa kävi oikein hienosti, 14 emokennoa on tehty.

Tähän "papiljottiin" laitetaan sitten emokenno. Pohjalla olevaan kanteen olen laittanut vähän hunajaa emon ruoaksi.

Papiljotti, jonka sisällä on emokenno, laitetaan hautomakaappiin. Siellä se on 8 päivän ajan ja kuoriutuu  sinne pikku häkkiinsä. Yritän olla kameran kanssa paikalla, kun se syntyy.