Millainen on sitten unelmien puutarha? Eräällä tuttavallani on hehtaarin ala muovitettu ja reikiin on istutettu tuhansia erilaisia kasveja, myös harvinaisuuksia. Tämä paikka on näkemisen arvoinen. Toisella tuttavallani on takapihalla pieni, muutaman neliön ala, jossa on tiilen levyisiä polkuja kiemurtelemassa ja joka mutkassa on joku kasvi, jota täytyy kumartua katsomaan ja ihailemaan. Aivan ihania puutarhoja molemmat.
Entä itselläni, millainen on unelmani? Lähinnä ihailen englantilaista maisemapuutarhaa, mutta en kuitenkaan halua tehdä sellaista itselleni. Olisiko minun puutarhani keittiötarha? Siellä omenapuut ja luumupuut kukkisivat, mehiläiset pörräisivät, maa kasvattaisi monenlaista syötävää.
Minulla on jostain syystä sellainen luulo, että kun olen istuttanut jotain, muuta ei enää tarvitse tehdä kuin katsella sen kasvua. Sitten hämmästyn ja pahastun, kun maa työntääkin nokkosta ja vesiheinää. Ei niin pitänyt käydä. Olenkin käynyt taisteluun muovin avustuksella.
Tälle mansikkamaalle ei nokkosilla ole kovin paljon asiaa!
Jo viime kesänä suunnittelin, mutta tänä keväänä aloin toteuttamaan yrttimaata. Yritän kerätä sinne yrttejä ja rohdoskasveja. Tietysti ensin levitetään muovi.
Sitten kepakoilla suunnitellaan käytävän paikat. Eikä muuta kuin kasvit istutetaan reikiin.
Siinä on jonkunlainen aloitus. En vain taida tietää kaikkien kasvien nimiä, mutta pitää ottaa selvää. Toivottavasti löydän lisää kasveja. Kiviä on tarkoitus siirtää reunoille, ehkä kiviaidaksi asti? Saa nähdä loppuuko into kesken.
Kommentit