Kun ostin Majalan pikkutuvan, siihen kuului kaikki mitä sisällä oli. Koska olen (sairaalloisen?) kiinnostunut vanhoista huonekaluista, ilahduin valtavasti talon kalustuksesta. Olen  syntynyt sodan jälkeen ja meidän perheen ensimmäiset huonekalut olivat juuri samanlaisia kuin nämä Majalan kapistukset.

 Vesivahinko rajoittui yhteen nurkkaan, siihen missä oli piippu ja hella. Muut paikat olivat kuivia ja huonekalut ehjiä.

Tämä senkki oli lähinnä romahtanutta kattoa, mutta vauriot olivat vähäiset. Ovet olivat tiukasti turvonneet kiinni, joten mahdolliset aarteet jäivät löytymään tuonnemmaksi.

Sänkynä on harvinainen puusta valmistettu heteka. Alhaalla on toinen peti, jonka saa esille tarvittaessa. 

Pöydän päällä on maalatut suolasalkkarit. Oli myös pieni maalattu pyyhenaulakkokaappi (vai mikä sen nimi onkaan). Niin sanottua kommuutia ei ollut, näytti että vesiämpäriä on pidetty yhden keittiötuolin päällä.

Tämä lipasto on juuri samanlainen kuin kotonani oli ja on se äidillä vieläkin, tosin valkoiseksi maalattuna.

Arkun kanteen on maalattu vuosiluku 1946. Sisällä oli verhoja ja liinoja.

Kuten näkyy, kuvat on otettu remontin aikana tai ennen kuin alettiin kunnolla purkaa.

Ihania huonekaluja, ja monta hauskaa hetkeä on edessä kun saan kunnostaa ne hienoksi.