Jännät ilmat ovat taas olleet. Taivaasta on satanut, ei ihan mannaa, eikä mannaryynejä vaan helmiryynejä. Muistattehan ne pyöreät ryynit, joista äiti keitti ennenvanhaan velliä. Muistanpa, että kerran minulla, jo aikuisena, teki sitä niin mieli, että löysin niitä kaupasta ja keitin vellit. Ei sitä tainnut kukaan muu syödä.





Tämä kaktus kukki syksyllä, kun uhkailin sitä, että jos se ei kuki, niin heitän sen kompostiin. Kukkaloisto oli hieno. Nyt kuitenkin se näytti tapansa, se onkin PÄÄSIÄISKAKTUS. Ihanaa pääsiäistä kaikille, itse poistun pikkuisen sivummalle.