Muistelen vielä eläinten joulua. Marre-kissa tuli joulun viettoon ja todella, molemmat muistivat heti toisensa. Tässä käydään varmaan keskustelu vuoden tapahtumista.

Koiran kupista vesikin maistuu paremmalta.

Ulkona näyttäisi olevan jotain jännittävää, kun vain pääsisi ulos.

Tästä se Lili menee ulos. Mitenhän minäkin pääsisin?

Marren häntä näyttää ruikulalta stressin takia, kun hän vähän aikaa sitten menetti vanhemman kissaystävänsä, kasvatusäitinsä, Moonan. Marre nyppi suruissaan hännästään karvat. Toivottavasti Lilin iloinen seura auttoi.

Kun Marre laitettiin kuljetushäkkiin ja lähdin viemään tytärtäni junalle kissoineen, Lilillä oli päässyt itku. Marre oli myös matkalla ollut pahalla päällä ja sähissyt ja naukunut. Mutta toivottavasti ensi kesänä taas tavataan!