Hunajasato oli tänä vuonna normaali kolmen katokauden jälkeen. Olen vasta aloitellut linkousta, mutta yritän myös järkeistää näitä muita töitä.

Minulla ei ole yhtenäisiä hunajan käsittelytiloja, vaan kaikki toiminnot on ripoteltu eri rakennuksiin, mihin nyt ovat mahtuneet. Leikkimökkikin on käytössä.

Lingotut kakut vien varastoon ja siellä ne on rapattava, eli raaputettava kaikki ylimääräinen pois, että niitä olisi kivempi käyttää ensi kesänä. Myös laatikot rapataan, poltetaan ja/tai pestään.

Tämä työ on aina ollut minulle ikävintä ja joskus laatikot ovat odottaneet inspiraatiota kuukausia. Nyt sitten ajattelin, että voisinko rapata aina sillä välin kun linko pyörii. Ainakin näin aluksi se sujui mainiosti.

Samalla erotellaan tummat kakut pois. Tässä organisoinnin huumassa ajattelin, että samalla lingon pyörityksellä voisin sulattaa myös vahoja.

Tämä homma on niitä viimeisimpiä, joita joskus olen tehnyt loka-marraskuussa. Mutta jos saisinkin ne jo nyt, olisipa helppo syksy!!

Puukolla erottelen vahat ja yritän säilyttää ehyinä rautalangat, jotka ovat vahan tukena. Kehät keitetään puhtaaksi vahan jäämistä ja käytetään uudelleen.

Kun astia on täynnä vahoja, laitan tiiviin verkkokannen niiden päälle. Sitten lasketaan vettä niin paljon, että verkkokansi peittyy. Kun vesi kuumuu, vaha sulaa ja nousee pinnalle. Veden jäähdyttyä vaha jähmettyy ja sen voi ottaa pois.

Mutta saa nähdä, pystynkö näin monimutkaiseen hommaan linkouksen ohessa. Kohta on kylän markkinat ja sinne pitäisi saada hunajaa myyntiin.