Nämä kuvat ovat aika harvinaisia, koska mehiläistarhaajalla on aika harvoin kamera mukana pesällä. Tein vielä yhden jaokkeen ja sain kuvat siitä kun emo menee uuteen pesäänsä.

Kuten näette, muut mehiläiset eivät reagoi emoon. Se on vielä aivan hajuton, eikä herätä huomiota.

Kuvat olivatkin alkuna tämän kerran asialle, häälennolle. Kun nuori emo on ollut noin viikon pesässä, se kutistuu miltei tavallisen työläisen kokoiseksi, jotta se pystyisi lentämään. Kauniina, tuulettomana päivänä se lähtee. Seudun kuhnurit tietävät sen  (feromonit) ja seuraavat emoa. Ilmassa useampi kuhnuri parittelee emon kanssa. Kuitenkin tämä ilo jää lyhyeksi, sillä parittelussa kuhnuri repeytyy kahtia ja kuolee. Kysyin kerran mehiläismammaltani, Ullalta, että oletko nähnyt kun emo lähtee häälennolle? Hän vastasi, että on nähnyt kun se palaa. Minä uteliaana: miltä se näytti? Ulla tokaisi: no sillä oli perse täynnä piikkejä! Ja tosiaan, kunhureiden "piikit" jäävät emon  peräpäähän, josta työläiset ne sitten irrottavat. Emo lentelee useamman kerran, ja hyvä niin, sillä sitä parempi ja pitkäikäisempi emo on, mitä isompi siittiövarasto sillä on. Emon ikä voi olla 5 vuotta, muun mehiläisen 1/2 vuotta. Häälennon jälkeen emo kasvaa jälleen oikeaan kokoonsa ja alkaa varsinaisen työnsä, eli muninnan. Hyvä emo voi munia 2000 munaa päivässä.