Tyttäreni tuli kahden kissansa kanssa käymään ja tutustumaan meidän Lili-koiraan. Minua aluksi vähän pelotti, kun Lili on sellainen vauhtimimmi, mutta tyttäreni oli luottavainen ja uskoi, että kaikki käy hyvin ja että Marre-kissasta ja Lilistä tulee kaverit. Ajattelin, että sinä et tunne meidän Liliä.

Mutta toisin kävi. Vanhempi neiti Moona antoi tungettelevalle koiralle muutaman korvapuustin ja Lili UI UI UI uikutti, mutta vältteli kissan kynsiä aina kun muisti. Mutta Marren kanssa leikki alkoi sujua.

Ensin Marre istui pöydän reunalla ja katseli Liliä ja Lili tuijotti ylös kissaan päin. Sitten kissa hyppäsi alas koiran eteen ja säntäsi juoksuun ja koira perässä. Lattialla pysähdyttiin, näyteltiin vähän tassuja ja taas matkaan eri suuntaan. Kummallakin oli suunnattoman hauskaa.

 Moona ei vain ymmärtänyt lasten leikkiä vaan luuli, että Lili kiusaa Marrea. Kun ne juoksivat peräkkäin, Moona säntäsi perään ja taas ulisutti koiraa. Kotiin ne eivät olisi halunneet lähteä, vaan väkisin piti työntää ne kuljetushäkkiin. Hyvä reissu kaikkien kannalta, nyt kun Lili on vielä pentu. Se on saanut arvokkaita kokemuksia kissoista.