Olimme taas koko tyttöporukalla Rokualla viettämässä viikonloppua. Suksia ei mukana ollut, eikä ne olisi mahtuneet mukaankaan, mutta kuka nyt suksia kaipaa kun on näin komeat tietkin aurattu.

Aurinko paistoi kirkkaasti ja maisemat olivat kauniit. Olisi tuossa ollut hyvä latukin hiihtäjille.

Mutta meillä oli aivan muuta mielessä, nimittäin makkaranpaisto. Sekin onnistui kun joku kätevä ihminen oli saanut lumiset ja märät puut palamaan lumen keskelle. Vaatteet kyllä savustui.

Lunta on täälläkin ollut aivan kylliksi, näkeehän sen näistä Rokuanhovin lumikasoista.

Minulla oli tarkoituksena saada hieno kuva siitä kun lunta pölähtää puusta pilvenä alas. Aina kun se tapahtui, oli kamera taskussa, ja silloin kun kuljin kamera valmiina, mitään ei tippunut. Tämän nyt vain sain kuvattua.

Kiitos vain kavereille seurasta ja kivasta yhdessäolosta. Tehdään tämä uusiksi ensi syksynä!