Täällä hupun alla odotan kevättä
kun aurinko niin kirkkaasti paistaa.
Liian kirkkaasti
liian kuumasti:
neulaseni käpertyvät kuivuuteen
koska juuret eivät ime vettä
jäätyneestä maasta.
Hupun alla odotan
lumen sulamista
maan sulamista.
Sitten juureni vapautuvat jäästä
ja vesi hyväilee niitä.
Neulaseni vihertyvät
ja oksani venyvät pituutta,
niitä kerkkiä.
Minä kasvan
kun kevät tulee!
Minusta tulee iso!