Nyt alkoi olla aika käydä katsomassa mehiläispesien sisään, että miten siellä voidaan ja onko kaikki hyvin. En vieläkään pengo kovin paljoa, aukaisen pesän ja katson miten paljon elikoita on, muniiko emo ja onko ruokaa. Kaikki nämä ovat tärkeitä asioita, mutta kaikkein tärkein on aina emo. Jos emo ei muni, ei ole ensi kesänä mehiläisiä. Nämä talven yli eläneet hoitavat seuraavan sukupolven ja kuolevat pois.

Tässä pesässä on asiat aika hyvin. Mehiläisiä näkyy kehien välissä ja päällä.

Nuo keltaiset kupurat ovat sikiöitä, eli kennossa olevia toukkia, joilla on vahakansi päällä. Kohta ne kuoriutuvat sieltä valmiina mehiläisinä. Vaaleammat mehiläiset ovat nuoria, vastakuoriutuneita.

Tällä kakulla oleva keltainen on siitepölyä, ehkä pajusta haettua. Siitepölyllä ruokitaan sikiöitä. Kennoissa oleva tummempi aine joka kiiltelee on hunajaa. Sitä ei tule vielä juuri ollenkaan, eihän täällä 5-alueella kuki vielä mikään.

Aina ei kaikki asiat ole hyvin. Kuten jokainen näkee, mehiläisiä on vähän. Tässä pesässä ei ollut emoa, se oli talven aikana kuollut. Uusia emoja ei tähän aikaan ole ostettavissa, eikä näin vähille mehiläisille sellaista kannattaisi ostaakaan. Ei auttanut muu kuin harjata kuusenhavulla mettiset toiseen pesään ja viedä laatikot pois.

Tällä reissulla hävitin näin kaksi pesää ja yhden heikon pesän muurahaiset olivat syöneet. Siellä ei ollut enää mettisiä jäljellä ainoatakaan.

 Vastaan kysymykseen, jonka esititte: "ON".  Siis kyllä mettiset joskus pääsevät pistämään, mutta pidän aina suojahaalarin päällä, koska olen vähän allerginen pistoille. Tänään sain yhden piikin sormeen, eikä se käynyt kipeää. Mehiläisen myrkkyä käytetään sitä paitsi reuman hoitoon. Ehkä siksi minulla ei ole reumaa!